Vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmien markkinaraportti 2025: Syvällinen analyysi kasvumoottoreista, teknologisista innovaatioista ja globaaleista mahdollisuuksista. Tutustu keskeisiin suuntauksiin, ennusteisiin ja strategisiin näkemyksiin alan sidosryhmille.

• Johdanto ja markkinan yleiskuva
• Keskeiset teknologiset suuntaukset vetypolttokennon verkkointegraatiossa
• Kilpailuympäristö ja johtavat toimijat
• Markkinakasvun ennusteet ja liikevaihtoennusteet (2025–2030)
• Alueellinen analyysi: Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia ja Tyynenmeren alue sekä muu maailma
• Tulevaisuuden näkymät: Uudet sovellukset ja investointikeskittymät
• Haasteet, riskit ja strategiset mahdollisuudet
• Lähteet ja viittaukset

Johdanto ja markkinan yleiskuva

Vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmät edustavat mullistavaa lähestymistapaa sähköverkkojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen hyödyntämällä vetyä puhtaana energian kantajana. Nämä järjestelmät käyttävät vetyä polttokennojen avulla muuntaakseen varastoitua vetyä sähköksi, mahdollistaen verkon tasapainottamisen, uusiutuvan energian integroinnin ja varavoiman tarjonnan. Kun globaali energiasektori vauhdittaa siirtymistään kohti nollapäästöjä, vetypolttokennon verkkointegraatio saa yhä enemmän merkitystä joustavan, kestävän ja kestävää energian infrastruktuuria mahdollistavana tekijänä.

Vuonna 2025 vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmien markkinat ovat kasvussa, jonka taustalla ovat lisääntyvät investoinnit uusiutuvaan energiaan, hallitusten hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet ja vetyteknologian tuotannon ja varastoinnin edistysaskeleet. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan globaalin vedyn kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi, ja sähköntuotannosta tulee keskeinen sovellusalue. Vetypolttokennojen integrointi verkkosysteemeihin ratkaisee uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, muunneltavuushaasteita tarjoten verkon operaattoreille säädettävää ja vähähiilistä sähköä.

Eurooppa ja Aasia-Tyynenmeren alue ovat johtavia vetypolttokennon verkkointegraation omaksujia, ja niitä tukevat kunnianhimoiset politiikkakehykset ja suurikomponenttiset demonstraatioprojektit. Euroopan unionin vetystrategia ja Japanin vihreä kasvustrategia katalysoivat investointeja vetyinfrastruktuuriin ja verkkosovelluksiin. Esimerkiksi Siemens Energy ja Toshiba Energy Systems & Solutions Corporation kehittävät aktiivisesti integroituja ratkaisuja verkko-koon vetypolttokennon käyttöönotolle.

• Markkinakoko ja kasvu: Globaalin vetypolttokennon markkinan verkkointegraatio on ennustettu saavuttavan 2,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2025 mennessä, ja kasvuvauhdin (CAGR) odotetaan olevan yli 20% vuodesta 2022 alkaen, raportoin mukaan MarketsandMarkets.
• Keskeiset kasvumoottorit: Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvät määräykset, uusiutuvan energian laajentuminen ja sähköverkon joustavuuden tarve ovat ensisijaisia kasvumoottoreita.
• Haasteet: Korkeat pääomakustannukset, vetyinfrastruktuurin kehittäminen ja sääntelyepävarmuudet estävät laajamittaista omaksumista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmät ovat nousemassa tulevaisuuden energialandskipin kulmakiveksi, tarjoten reitin luotettavaan, vähähiiliseen sähköön. Kun teknologia kypsyy ja kannustavat politiikat lisääntyvät, sektorin odotetaan saavuttavan kiihtyvä kaupallistaminen ja käyttöönotto vuoteen 2025 ja sen jälkeen.

Keskeiset teknologiset suuntaukset vetypolttokennon verkkointegraatiossa

Vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmät kehittyvät nopeasti tärkeäksi teknologiseksi osatekijäksi modernien sähköverkkojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja stabiloimisessa. Nämä järjestelmät hyödyntävät vetypolttokennoja muuttaakseen varastoitua vetyä sähköksi, mahdollistaen joustavaa ja säädettävää sähköntuotantoa, joka voi täydentää keskeytyviä uusiutuvan energian lähteitä, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa. Vuonna 2025 useat keskeiset teknologiset suuntaukset muovaavat näiden integraatiosysteemien käyttöönottoa ja suorituskykyä.

Yksi suuri suuntauksen on korkean hyötysuhteen, suurikokoisten protonivaihtomembraani (PEM) ja kiinteäoksidipolttokennoteknologian (SOFC) kehittäminen. Näitä polttokennoja kehitetään korkeammille teho-tiheyksille, pidemmille käyttöiille ja parannetulle lämmönhallinnalle, mikä tekee niistä soveltuvampia verkkokoossa oleviin sovelluksiin. Sellaiset yritykset kuin Siemens Energy ja Bloom Energy ovat eturintamassa kehittämässä moduulipohjaisia polttokennoalustoja, joita voidaan nopeasti ottaa käyttöön ja skaalata verkkokysynnän mukaan.

Toinen merkittävä suuntaus on edistyneiden tehoelektroniikan ja digitaalisten ohjausjärjestelmien integrointi. Nämä mahdollistavat reaaliaikaisen seurannan, ennakoivan huollon ja saumattoman synkronoinnin verkkotaajuuden ja jännitetarpeiden kanssa. Keinotekoisen älyn ja koneoppimisalgoritmien käyttö on yhä yleisempää, optimoi polttokennon toimintaa verkkotilanteiden, vedyn saatavuuden ja markkinasignaalien mukaan. GE Vernova ja ABB investoivat älykkäisiin verkkoliitännäisiin, jotka parantavat vetypolttokennon järjestelmien reagointikykyä ja luotettavuutta monimutkaisissa energianverkkoissa.

Sekä vetypolttokennojen että litiumioni- tai virtausakkulaitteiden hybridisointi on myös vakiintumassa. Yhdistämällä vetypolttokennot litiumioni- tai virtausakkuihin sähköverkko-operaattorit voivat saavuttaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin energian tasapainoimisen, mikä parantaa koko järjestelmän joustavuutta ja kestävyyttä. Tätä hybridilähestymistapaa kokeillaan useissa demonstraatioprojekteissa Euroopassa ja Aasiassa, ja sen tukena ovat organisaatiot, kuten Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) ja Polttokennojen ja vedyn yhteensovittaminen (FCH JU).

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, standardoitujen, yhteentoimivien järjestelmäarkkitehtuurien esiintyminen helpottaa laajempaa omaksumista. Avoimet viestintäprotokollat ja moduulirakenteiset laitteistoratkaisut vähentävät integrointikustannuksia ja mahdollistavat plug-and-play -käytön eri verkkoympäristöissä. Kun sääntelykehykset kehittyvät ja vetyinfrastruktuuri laajenee, näiden teknologisten trendien odotetaan kiihdyttävän vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmien kaupallistamista ja skaalautuvuutta vuonna 2025 ja sen jälkeen.

Kilpailuympäristö ja johtavat toimijat

Vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmien kilpailuympäristö vuonna 2025 on luonteenomaista dynaaminen yhdistelmä vakiintuneista energiayrityksistä, innovatiivisista teknologiateollisuuden yrityksistä ja erikoistuneista startup-yrityksistä. Kun globaali pyrkimys hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen voimistuu, nämä toimijat kilpailevat kehittääkseen skaalautuvia, tehokkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka mahdollistavat vetypolttokennojen toimimisen sekä ensisijaisina että varavoimalähteinä nykyaikaisissa sähköverkoissa.

Keskeisiä alan johtajia ovat Siemens Energy, General Electric (GE) ja Hitachi Energy, jotka ovat hyödyntäneet asiantuntemustaan verkkoinfrastruktuurissa ja tehoelektroniikassa integroidakseen vetypolttokennon järjestelmiä olemassa oleviin ja uusiin verkkorakenteisiin. Nämä yritykset investoivat voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen parantaakseen järjestelmän tehokkuutta, verkon yhteensopivuutta ja digitaalista ohjausalustaa, usein yhteistyössä sähköyhtiöiden ja hallitusten kanssa suurten projektien toteuttamiseksi.

Erikoistuneet vetyteknologiayritykset, kuten Ballard Power Systems ja Plug Power, ovat myös merkittäviä toimijoita, keskittyen edistyneiden protoninvaihtomembraani (PEM) ja kiinteäoksidipolttokennoteknologioiden kehittämiseen, erityisesti verkkosovelluksia varten. Heidän ratkaisujaan käytetään yhä enemmän verkon tasapainottamiseen, uusiutuvan energian varastointiin ja mikrosenkuntatukeen, erityisesti alueilla, joilla on korkea uusiutuvan energian osuus.

Uudet toimijat, kuten Bloom Energy ja Cummins Inc., laajentavat portfoliosaan ottaen mukaan integroidut vetypolttokennoratkaisut, suuntautuen sekä hyödykkeet että jaettuun energiamarkkinaan. Nämä yritykset erottuvat moduulipohjaisista järjestelmämuotoiluista, nopeista käyttöönotto- ja integrointimahdollisuuksista digitaalisiin energianhallintajärjestelmiin.

• Siemens Energy on ilmoittanut useista pilotointiprojekteista Euroopassa ja Aasiassa, keskittyen verkkomittakaavan vetyvarastointiin ja säädettävään sähkön tuotantoon.
• Ballard Power Systems on solminut strategisia kumppanuuksia verkkotoimijoiden kanssa todistaaksensa polttokennot järjestelmien soveltuvuutta verkon vakauttamiseen.
• Plug Power lanseerasi vetyverkkoratkaisujen jakson, joka kohdistuu Pohjois-Amerikan ja Euroopan markkinoihin avaimet käteen -integraatiopalveluilla.

Kilpailuympäristöön vaikuttavat lisäksi hallituksen kannustimet, kehittyvät sääntelykehyksittäin ja nopea teknologisen innovaation tahti. Kun markkinat kypsyvät, perinteisten verkkotoimijoiden ja vetyteknologian asiantuntijoiden välisten yhteistyöprojektien odotetaan kiihtyvän, mikä johtaa sekä markkinakonsolidaatioon että uusien liiketoimintamallien syntyyn.

Markkinakasvun ennusteet ja liikevaihtoennusteet (2025–2030)

Vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmien markkinat ovat laajenemassa näkyvästi vuonna 2025, mikä johtuu lisääntyvistä investoinneista uusiutuvan energian infrastruktuuriin ja globaalista pyrkimyksestä vähentää hiilidioksidipäästöjä. MarketsandMarketsin ennusteiden mukaan globaalin vedyn tuotantomarkkinan odotetaan saavuttavan 230,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2025 mennessä, ja verkko-integraatiosovellusten osuus kasvaa. Vetypolttokennon järjestelmiä otetaan yhä enemmän käyttöön sähköverkkojen vakauttamiseksi, varavoiman tarjoamiseksi ja keskeytyvien uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, integroimiseksi.

Liikevaihtoennusteet vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmille osoittavat erityisesti yli 20% vuotuista kasvua vuodesta 2025 vuoteen 2030, kuten IDTechEx raportoi. Tämä kasvu perustuu hallituksen kannustimiin, laskeviin elektrolisaattorikustannuksiin ja pilottiprojektien siirtämiseen kaupallisiin käyttöönottoihin. Vuonna 2025 markkinan odotetaan tuottavan liikevaihtoa 1,2–1,5 miljardia dollaria globaalisti, ja Eurooppa ja Aasia-Tyynenmeren alue johtavat projektien käyttöönotossa ja politiikkatuessa.

• Eurooppa: Euroopan unionin ”Fit for 55” -paketti ja Polttokennojen ja vedyn yhteishanke katalysoivat investointeja verkkomittakaavan vetyprojekteihin, ja Saksa, Alankomaat ja Ranska ovat eturintamassa. Alueen odotetaan kattavan yli 35% globaalista liikevaihdosta vuonna 2025.
• Aasia-Tyynenmeren alue: Japani ja Etelä-Korea nopeuttavat vetyverkkojen integrointia osana kansallisia vetystrategioitaan, ja Kiina laajentaa nopeasti demonstraatioprojekteja. Alueen odotetaan saavuttavan 22% vuotuista kasvua tässä segmentissä.
• Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain energiaministeriön vety- ja polttokennoteknologian toimisto tukee pilotointiohjelmia, ja Kalifornia ja Texas nousevat avainmarkkinoiksi.

Vuoteen 2030 mennessä globaalin vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmien markkinan odotetaan ylittävän 4,5 miljardia dollaria vuosittain, mikä heijastaa sektorin siirtymistä varhaisvaiheen piloteista suurikokoiseen kaupalliseen omaksumiseen. Kaudella 2025 ja sen jälkeen markkinoita leimaavat lisääntyvä yksityissektorin osallistuminen, alakohtaiset kumppanuudet ja vetyliukujen integrointi valtavirtaan verkkouudistusponnisteluissa.

Alueellinen analyysi: Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia-Tyynenmeren alue ja muu maailma

Vuoden 2025 alueellinen maisema vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmille on muotoutunut eri politiikkakehyksistä, infrastruktuurin kypsyydestä ja investointitasoista Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Aasia-Tyynenmeren alueella ja muualla maailmassa. Jokaisella alueella on omat ainutlaatuiset ajurit ja haasteet, jotka vaikuttavat omaksumiseen ja markkinakasvuun.

• Pohjois-Amerikka: Yhdysvallat ja Kanada ovat eturintamassa vetypolttokennon verkkointegraatiossa, joita ohjaavat kunnianhimoiset hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet ja merkittävät liittovaltion investoinnit. Yhdysvaltain energiaministeriön vetyhankkeessa ja kaksipuolisen infrastruktuurilain myötä on osoitettu miljardeja vetyinfrastruktuuriin, mukaan lukien verkkointegraatiopilotit ja demonstraatioprojektit. Avainverkkoyritykset ja teknologian tarjoajat tekevät yhteistyötä projekteissa, jotka vakauttavat uusiutuvan energian perusteita, tarjoten varavoimaa, erityisesti Kaliforniassa ja Kaakkois-Yhdysvalloissa. Alueella kuitenkin on haasteita elektrolisaattorien valmistustehokkuuden nousun ja vetyverkkojen kehittämisessä (Yhdysvaltain energiaministeriö).
• Eurooppa: Eurooppa johtaa politiikkalaajentamista, sillä Euroopan unionin vetystrategia ja REPowerEU -suunnitelma asettavat selviä tavoitteita uusiutuvan vedyn tuotannolle ja integroinnille energiaverkkoihin. Saksa, Alankomaat ja Ranska investoivat voimakkaasti vetylaaksojen ja rajat ylittävän verkkointegraation demonstraatioprojekteihin. Alueella on edistyksellinen uusiutuvan energian sektori ja vahva sääntelytuki, mutta jäsenvaltioiden välillä haittaavat verkon harmonisointi ja lupa-ajat jäykistävät edistystä (Euroopan komissio).
• Aasia-Tyynenmeren alue: Japani ja Etelä-Korea ovat pioneerina vetypolttokennojen käyttöönotossa, hyödyntäen hallituksen ja teollisuuden kumppanuuksia vedyn integroimiseksi kansallisiin verkkoihin. Japanin perusvetysuunnitelma ja Etelä-Korean vetytalous kartta priorisoivat verkkomittakaavan polttokennoinstallaatioita sekä sähkön tuotannossa että verkkotason tasapainottamisessa. Kiina laajentaa nopeasti vetytuotantoa ja verkkointegraatiota, jota tukevat alueelliset kannustimet ja suurikokoiset demonstraatioalueet. Alueen kasvu perustuu vahvoihin valmistuskapasiteetteihin, mutta se kohtaa epätasaista politiikan toteutusta ja infrastruktuurivajetta (Kansainvälinen energiajärjestö).
• Muu maailma: Muualla, mukaan lukien Lähi-idässä, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa, vetyverkon integraatio on vasta alkutekijöissään. Lähi-idässä, erityisesti Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, investoidaan vihreisiin vetymassiivisiin hankkeisiin, jotka tähtäävät vientiin ja paikalliseen verkkokäyttöön. Latinalaisessa Amerikassa tutkitaan vetyä täydentävänä energialähteenä runsaalle uusiutuvan energian tuotannolle, kun taas Afrikan keskittyy pilottiprojekteihin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Näillä alueilla esiintyy esteitä, kuten rajalliset rahoitusmahdollisuudet, sääntelyepävarmuus ja kehittyneet verkkoinfrastruktuurit (Hydrogen Insight).

Kaiken kaikkiaan vuonna 2025 vetypolttokennon verkkointegraatiossa odotetaan tapahtuvan nopeaa, mutta alueellisesti epätasaista edistystä, sillä politiikkatuki, infrastruktuurin valmius ja investointivirrat määrittelevät omaksumisen nopeuden ja laajuuden.

Tulevaisuuden näkymät: Uudet sovellukset ja investointikeskittymät

Vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmien tulevaisuuden näkymät vuonna 2025 muovautuvat nopeutuvien hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden, verkkouudistusponnistusten ja joustavan, kestävän energia-infrastruktuurin kasvavan tarpeen myötä. Uusiutuvan energian osuuden kasvaessa sähköverkon operaattorit etsivät edistyksellisiä ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi ja vakauttamisen varmistamiseksi. Vetypolttokennot, jotka pystyvät sekä energian varastointiin että säädettävään sähkön tuotantoon, ovat nousemassa tämän yhdistelevänä teknologiana.

Emerging applications in 2025 are expected to focus on large-scale power-to-gas-to-power projects, where surplus renewable electricity is converted into hydrogen via electrolysis, stored, and later reconverted to electricity through fuel cells during peak demand or grid stress events. This approach is being piloted in regions with high renewable shares, such as Germany and Japan, where grid balancing and seasonal storage are critical challenges. Additionally, microgrid integration—particularly for remote or islanded communities—is gaining traction, with hydrogen fuel cells providing both backup and primary power in conjunction with solar and wind resources.

Sector coupling is another promising application, with hydrogen fuel cell systems enabling the integration of electricity, heating, and mobility sectors. For example, excess renewable power can be stored as hydrogen and used for district heating or fueling hydrogen-powered vehicles, creating synergies across energy domains and enhancing overall system efficiency.

Investment hotspots in 2025 are anticipated in regions with robust policy support and ambitious hydrogen roadmaps. The European Union, under its Hydrogen Strategy, is channeling significant funding into demonstration projects and infrastructure buildout, with countries like Germany, the Netherlands, and France leading deployments (Euroopan komissio). In Asia, Japan and South Korea are investing heavily in hydrogen grid integration as part of their national decarbonization plans (Japanin talouden, kaupan ja teollisuuden ministeriö). Yhdysvallat, Yhdysvaltain energiaministeriön vetyhankkeen myötä, edistää myös julkis-yksityisiä kumppanuuksia kaupallistamisen nopeuttamiseksi (Yhdysvaltain energiaministeriö).

• Suuret sähköverkon integrointi ja kausivaraus
• Mikrosenku ja poisverkko-sovellukset
• Sector coupling for heat, power, and mobility
• Politiikkavetoiset investoinnit EU:ssa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa

Vuoteen 2025 mennessä politiikan kannusteiden, teknologisten edistysaskelten ja verkkouudistustarpeiden konvergenssin odotetaan ohjaavan merkittävää kasvua vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmille, mikä asemoitavat ne tulevaisuuden vähähiiliseen energiatilanteeseen kulmakivenä.

Haasteet, riskit ja strategiset mahdollisuudet

Vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmät ovat avainasemassa sähköverkkojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, mutta niiden käyttöönotto vuoden 2025 aikana kohtaa monimutkaisia haasteita, riskejä ja strategisia mahdollisuuksia. Yksi ensisijaisista haasteista on polttokenno teknologian ja tukevien vetyinfrastruktuurien korkeat pääomakustannukset. Elektrolisaattorien, polttokennomoduulien ja varastointiratkaisujen kustannukset jäävät edelleen merkittävästi korkeammaksi kuin perinteiset verkkovarusteet, mikä voi estää laajamittaisen omaksumisen, erityisesti markkinoilla, joilla sähkön hinnat ovat matalat tai poliittiset kannustimet rajoitetut. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan vedyn tuotannon ja käytön tasapainotetut kustannukset verkkosovelluksissa eivät vielä ole kilpailukykyisiä fossiilisten vaihtoehtojen kanssa useimmilla alueilla.

Toinen kriittinen riski on uusiutuvista energialähteistä, joihin usein yhdistetään vetyjärjestelmät vihreän vedyn tuotannossa, johtuva keskeyttävyys ja vaihtelut. Tämä keskeyttävyys voi johtaa elektrolisaattorien ja polttokennojen alikäyttöön, mikä vaikuttaa verkkointegraatioprojektien taloudelliseen kannattavuuteen. Lisäksi puutteet standardoiduissa protokollissa verkko-liitännöille ja vetyjärjestelmän toiminnalle asettavat teknisiä ja sääntelyriskin, mikä voi johtaa verkkovakauden tai turvallisuusongelmiin. Yhdysvaltain energiaministeriö korostaa tarvetta vahvoille säännöille ja standardeille turvallisen ja luotettavan integraation varmistamiseksi.

Huolimatta näistä haasteista, strategiset mahdollisuudet ovat nousemassa. Vetypolttokennot tarjoavat ainutlaatuista arvoa pitkän aikavälin energiavarastoinnin ratkaisuna, kyeten osoittamaan kausivaihtelua, joka syntyy uusiutuvan energiantuotannon ja kysynnän välillä. Tämä asemoi ne täydentämään akkuvarastointia, erityisesti alueilla, joilla on kunnianhimoisia uusiutuvan energian tavoitteita. Lisäksi kasvava vauhti vetypolitikkakehyksille EU:ssa, Japanissa ja Etelä-Koreassa odotetaan ohjaavan investointeja ja laajentumista, mikä vähentää kustannuksia mittakaavahyötyjen ja teknologisten innovaatioiden kautta (Euroopan komissio).

• Strategiset kumppanuudet sähköyhtiöiden, teknologian tarjoajien ja hallitusten välillä nopeuttavat demonstraatioprojekteja ja pilottikäyttöjä.
• Kiinteäoksidi- ja protoninvaihtomembraani-polttokennojen teknologiset edistysaskeleet parantavat tehokkuutta ja kestävyys, lisäten verkon arvoa.
• Emerging business models, kuten power-to-gas ja sektori-integraatio, laajentavat vetyverkointegraation markkinarajoja.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka vetypolttokennon verkkointegraatiojärjestelmät vuodelta 2025 kohtaavat merkittäviä taloudellisia, teknisiä ja sääntelyhaasteita, kohdennettu politiikkatuki, teknologinen innovaatio ja poikkisektoriaalinen yhteistyö tarjoavat valtavia mahdollisuuksia markkinakasvuun ja verkkohiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Lähteet ja viittaukset

• Kansainvälinen energiajärjestö
• Siemens Energy
• MarketsandMarkets
• Bloom Energy
• GE Vernova
• Hitachi Energy
• Ballard Power Systems
• IDTechEx
• Euroopan komissio
• Hydrogen Insight